{"id":1472,"date":"2026-10-16T16:58:09","date_gmt":"2026-10-16T13:58:09","guid":{"rendered":"https:\/\/capitals.uralic.org\/?p=1472"},"modified":"2026-10-16T16:58:09","modified_gmt":"2026-10-16T13:58:09","slug":"kutsu-kansainvalisen-suomalais-ugrilaisen-sukukansaliikkeen-elvyttamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/news\/kutsu-kansainvalisen-suomalais-ugrilaisen-sukukansaliikkeen-elvyttamiseksi\/","title":{"rendered":"KUTSU KANSAINV\u00c4LISEN SUOMALAIS-UGRILAISEN SUKUKANSALIIKKEEN ELVYTT\u00c4MISEKSI"},"content":{"rendered":"

Kansainv\u00e4lisen\u00e4 sukukansap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 17. lokakuuta 2026<\/span><\/em><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua suurhy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat suorat yhteydet valtioittemme ja suomalais-ugrilaisten sukulaistemme v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katkenneet tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin muuttuneet eritt\u00e4in vaikeiksi. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit, jotka tarjosivat puitteet poliittiselle yhteisty\u00f6llemme vuosina 1992\u20132021, ovat keskeytyneet tai todenn\u00e4k\u00f6isesti tulleet tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kansainv\u00e4linen suomalais-ugrilainen yhteisty\u00f6 on murroksessa, ja se koskee sen koko olemassaoloa: On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhat tavat yhteisty\u00f6n tekemiseksi eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi, eik\u00e4 uusia ole viel\u00e4 syntynyt. Tahot, jotka aikaisemmin vastasivat suomalais-ugrilaisten maailmankongressien j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, eiv\u00e4t ole osoittaneet sit\u00e4 johtajuutta ja kaukon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, jota tarvitaan kansainv\u00e4lisen suomalais-ugrilaisen yhteisty\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ja kehitt\u00e4miseksi poliittisella tasolla.<\/span><\/p>\n

N\u00e4kyviss\u00e4 on kuitenkin toivon merkkej\u00e4. Edustamamme suomalais-ugrilaisten kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkien ohjelma <\/a><\/span>\u00a0on onnistunut laajentamaan sukukansaliikett\u00e4. Nimitt\u00e4in t\u00e4n\u00e4 vuonna suomalais-ugrilaisen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupungin arvonimi on Pohjois-Amerikassa \u2013 Yhdysvalloissa, Michiganin Hancockissa, joka on amerikansuomalaisen kulttuurin keskuspaikkakunta. Ruohonjuuritason toiminta, kuten Kansainv\u00e4linen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi IFUSCO<\/a> (eng. <\/span>International Finno-Ugric Students\u2019 Conference<\/span><\/i>) ja Suomalais-ugrilainen elokuvafestivaali FUFF<\/a> (eng. <\/span>Finno-Ugric Film Festival<\/span><\/i>, ) sek\u00e4 monet muut yhteisty\u00f6n muodot pit\u00e4v\u00e4t suomalais-ugrilaisen liekin elossa. N\u00e4emme my\u00f6s lupaavia merkkej\u00e4 Unkarin palaamisesta takaisin joukkoomme, nimitt\u00e4in vuoden 2027 suomalais-ugrilainen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunki on unkarilaiskyl\u00e4 Geresdlak<\/a>.<\/span><\/p>\n

Vaikuttaa kuitenkin silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 suomalais-ugrilaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 on tarvis tuoreille n\u00e4kemyksille ja sitoutumiselle niiss\u00e4 kolmessa valtiossa, joissa suomalais-ugrilaiset kansat muodostavat enemmist\u00f6n: Virossa, Suomessa ja Unkarissa. Mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan est\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kolmea valtiota yhdist\u00e4m\u00e4st\u00e4 voimiaan ja elvytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 suomalais-ugrilaista yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n!<\/span><\/p>\n

Paras ja innostavin esimerkki t\u00e4lle piilee yhteisess\u00e4 l\u00e4hihistoriassamme. Ennen toista maailmansotaa suomalais-ugrilainen yhteisty\u00f6 oli t\u00e4rke\u00e4 osa vasta itsen\u00e4istyneiden Viron, Suomen ja Unkarin valtioitten politiikkaa ja kansallisia kysymyksi\u00e4. Vuosina 1921\u20131936 j\u00e4rjestetyt Suomalais-ugrilaiset kulttuurikongressit muodostivat t\u00e4rkeimm\u00e4t viralliset puitteet t\u00e4lle yhteisty\u00f6lle. Noina vuosina j\u00e4rjestettiin viisi kulttuurikongressia, ja ne toivat yhteen maittemme poliittiset johtajat, tiedemiehet ja kulttuurijohtajat, mutta my\u00f6s monet muut eri alojen asiantuntijat, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja insin\u00f6\u00f6rit. Esimerkiksi kolmannessa Suomalais-ugrilaisessa kulttuurikongressissa Budapestissa oli 650 osallistujaa Suomesta ja 430 Virosta. Huomion arvoista on, ett\u00e4 Neuvostoliitto ei osallistunut kongresseihin poliittisella tasolla, mutta se ei est\u00e4nyt sukukansaliikett\u00e4 kukoistamasta. Niinp\u00e4 paikalle kongresseihin saapui my\u00f6s it\u00e4karjalaisia ja Inkerin suomalaisia, vaikka he joutuivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvostovallan alla. T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 olisi varmasti jatkunut, elleiv\u00e4t toinen maailmansota ja kylm\u00e4 sota olisi sit\u00e4 v\u00e4kivaltaisesti keskeytt\u00e4nyt.<\/span><\/p>\n

Me suomalais-ugrilaisen kulttuurip\u00e4\u00e4kaupungin kanslian edustajat esit\u00e4mme nyt valtioittemme \u2013 Viron, Suomen ja Unkarin \u2013 valtaapit\u00e4ville tahoille vetoomuksen luoda katseensa yhteisty\u00f6h\u00f6mme ja aikaan ennen toista maailmansotaa pit\u00e4en mieless\u00e4 sen, miten voimme rakentaa tulevaisuutemme t\u00e4lle pohjalle ja vastata 2000-luvun haasteisiin. Vaikka uudistunutta suomalais-ugrilaista yhteisty\u00f6t\u00e4 johtaisivatkin Viro, Suomi ja Unkari, sen tulisi olla avointa kaikille niille demokraattisille valtioille, joissa asuu merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 suomalais-ugrilaisia. N\u00e4it\u00e4 \u200b\u200bmaita ovat esimerkiksi Norja, Ruotsi, Latvia, Romania, Ukraina ja Kanada. Toivomme sen olevan avointa my\u00f6s diasporillemme ymp\u00e4ri maailman. Itse asiassa er\u00e4s t\u00e4rkeimmist\u00e4 uuden yhteisty\u00f6n painopisteist\u00e4 tulisi olla ty\u00f6, jossa edistet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n suomalais-ugrilaisten kansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ja vapautta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse tulevaisuudestaan.<\/span><\/p>\n

Ehdotamme varsinkin Suomalais-ugrilaisten kulttuurikongressien perinteen elvytt\u00e4mist\u00e4 ja kuudennen Suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 l\u00e4hivuosina Unkarissa, Virossa tai Suomessa siten, ett\u00e4 siihen osallistuisivat my\u00f6s suomalais-ugrilaisten valtioitten p\u00e4\u00e4miehet. Yksi t\u00e4llainen tilaisuus tarjoutuu vuonna 2028, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Budapestissa pidetyst\u00e4 kolmannesta suomalais-ugrilaisesta kulttuurikongressista.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4mme koostuessa j\u00e4senist\u00e4, jotka ovat kotoisin Virosta, Suomesta ja Unkarista, voimme todeta, ett\u00e4 t\u00e4llainen kolmikantainen yhteisty\u00f6 tuottaa hyvi\u00e4 tuloksia. T\u00e4ten kutsumme is\u00e4nmaitamme noudattamaan t\u00e4t\u00e4 esimerkki\u00e4 kohottaaksemme kansainv\u00e4lisen suomalais-ugrilaisen yhteisty\u00f6n sille tasolle, jolla se aikoinaan oli ja jolla se j\u00e4lleen ansaitsee olla.<\/span><\/p>\n

Suomalais-ugrilaisten kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkien kanslian puolesta<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Aleksi J. B. Palokangas (Suomi)<\/span><\/p>\n

Oliver Loode (Viro)<\/span><\/p>\n

Liisa Sabolotni (Viro)<\/span><\/p>\n

Peter Aranyi (Unkari)<\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansainv\u00e4lisen\u00e4 sukukansap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 17. lokakuuta 2026 Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua suurhy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat suorat yhteydet valtioittemme ja suomalais-ugrilaisten sukulaistemme v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katkenneet tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin muuttuneet eritt\u00e4in vaikeiksi. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit, jotka tarjosivat puitteet poliittiselle yhteisty\u00f6llemme vuosina 1992\u20132021, ovat keskeytyneet tai todenn\u00e4k\u00f6isesti tulleet tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kansainv\u00e4linen suomalais-ugrilainen yhteisty\u00f6 on murroksessa, ja se koskee sen koko olemassaoloa: On […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1470,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1472","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-news"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1472","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1472"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1472\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1473,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1472\/revisions\/1473"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1472"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1472"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/capitals.uralic.org\/et\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}